Visio

Keisarijunan kivijalat yllä antavat hyvän kuvan toimintamme tarkoitusperistä. Historiallisen ja ainutlaatuisen museojunan kyydissä on helppo nauttia ohi vilahtelevista maisemista musiikkia kuunnellen ja drinkkiä siemaillen.

​

Junamme ydinajatus onkin hienon kaksijakoinen: matkustajille isointa roolia näyttelevät junan puitteet tarjoiluineen, ohjelmanumeroineen ja pysähdyspaikkoineen. Minulle ja Miitrelle junan ainutlaatuisuus taasen syntyy harvinaisista kohteista ja dokumentoinnista. Huvi ja hyöty siis yhdistyvät!

​

​

Näin juna toteutuu

​

Matkaa suunnitellessa rautatieharrastaja lähtee vain yhdestä kysymyksestä: kuinka harvinainen tai erikoislaatuinen matkakohde on? Koko reissusuunnittelu rakentuu sen ympärille, onko matkakohteella historiallista arvoa, tai onko siellä esimerkiksi käynyt museojunaa vuosikymmeniin. Vaakakupissa painavat rataosan sulkemisuhka, sen sähköistämättömyys, kuvauspaikkojen näyttävyys ja määrä sekä majoitusmahdollisuudet.

​

Pohdinnan alle matkakohteen historia-arvon lisäksi muodostuu matkan pituus - liian pitkä matka-aika ei mahdollista montaa kuvauspysähdystä, eikä illalliselle jää riittävää aikaa. Liian lyhyt matkapäivä sen sijaan ei tuo matkustuksen iloa ja fiilistä, onhan matka lopulta tärkeämpi kuin määränpää. Monesti suunnittelupöydällä päädymmekin siihen, että matka pääteasemalle ei ole huimaavan pitkä, mutta matkan varrelle keksitään sivuraiteilla käyntejä ja kuvausajoja. Näin dronelentäjäkin pääsee töihin!

​

Kun matkakohde ja pysähdyspaikat on lukittu, ryhdytään suunnittelemaan majoitusta ja iltaruokailua. Vaihtoehdot ovat pienillä paikkakunnilla rajalliset, mutta paikkakunta näkyy kyllä hinnassakin. Monesti ilta vierähtää itse matkakohteessa, mutta onpa koko Keisarijuna hoidettu päivässäkin. Näin tehtiin rengasreitillä 2021, kun päivän aikana Lättä viiletti Oulusta Ouluun - Ylivieskan, Iisalmen, Otanmäen ja Lamminniemen kautta. Aitoa matkan tuntua kyllä tuo vasta syrjäisellä määränpääkylällä yöpyminen, kuten 2022 teimme yöpyessämme Suomussalmella. Rata Suomussalmen Ämmänsaareen suljettiin seuraavana vuonna, joten matka jäi monessakin suhteessa historiaan.

​

Ennen junan lähtöä alkaa innostava ohjelmanumeroiden suunnittelu. Perinteisesti olen itse suunnitellut kuvauspaikkaluettelon lähetettäväksi operaattorille ja tehnyt kuvauskäsikirjoituksen dronea, videokameraa ja valokuvaajia varten. Miitre on huolehtinut illallispaikan ohjelmanumeroista ja varauksesta. Hieman vuosikohtaisesti ohjelmaan on saattanut junan ulkopuolella sisältyä paljonkin. Pääpaino on kuitenkin siinä, että junamatkan aikana ja välipysähdyksillä olisi tekemistä. Yleisön eniten toivomia viihdykkeitä matkalla ovat olleet bilevaunu junassa (mukana 2021), lounaan yhteydessä Sibelius-akatemian muusikoiden esitys Iisalmessa (2021) sekä oma ravintolavaunu (mukana 2023).

​

Kun juna ohjelmineen, kuvauspaikkoineen ja majoituksineen on suunniteltu, jää kutkuttava odotus jäljelle. Matkan alkua on hieno seurata, kun asemalla junaa odottaa pieni mutta yhtenäinen matkaseurue, ja määränpää on jotain harvinaista! Pian kuuleekin jo aseman kaiuttimista särisevän kuulutuksen "Museojuna 1971 Vartiukseen lähtee raiteelta yksi."

​

Seuraava Keisarijuna ajetaan toukokuussa 2024, liput tulevat myyntiin alkuvuonna. Kahden päivän kiertoajeluun sisältyy käynti Venäjän rajavyöhykkeellä Vartiuksessa, Kuhmossa. Lisäksi käymme Lahnaslammin teollisuusraiteella Vuokatissa ja yövymme Vuokatin Aatelissa. Kolmas matkakohde on Talvivaaran tehdasrata Kajaanissa. Matkalla on mukana toivottu bilevaunu Ttv. Kainuu kutsuu!

​

Tervetuloa mukaan Keisarijunaan!

​

Visa Pöntinen - toinen Keisarijunan perustajista